rouskuttaa

Finnish

Etymology

Onomatopoeic.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈrou̯skutːɑːˣ/, [ˈro̞u̯s̠kut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ouskutːɑː
  • Syllabification(key): rous‧kut‧taa

Verb

rouskuttaa

  1. to munch (to chew with a grinding, crunching sound)
  2. to crunch (to crush something with a noisy crackling sound, especially with reference to food)

Conjugation
Inflection of rouskuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rouskutan en rouskuta 1st sing. olen rouskuttanut en ole rouskuttanut
2nd sing. rouskutat et rouskuta 2nd sing. olet rouskuttanut et ole rouskuttanut
3rd sing. rouskuttaa ei rouskuta 3rd sing. on rouskuttanut ei ole rouskuttanut
1st plur. rouskutamme emme rouskuta 1st plur. olemme rouskuttaneet emme ole rouskuttaneet
2nd plur. rouskutatte ette rouskuta 2nd plur. olette rouskuttaneet ette ole rouskuttaneet
3rd plur. rouskuttavat eivät rouskuta 3rd plur. ovat rouskuttaneet eivät ole rouskuttaneet
passive rouskutetaan ei rouskuteta passive on rouskutettu ei ole rouskutettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rouskutin en rouskuttanut 1st sing. olin rouskuttanut en ollut rouskuttanut
2nd sing. rouskutit et rouskuttanut 2nd sing. olit rouskuttanut et ollut rouskuttanut
3rd sing. rouskutti ei rouskuttanut 3rd sing. oli rouskuttanut ei ollut rouskuttanut
1st plur. rouskutimme emme rouskuttaneet 1st plur. olimme rouskuttaneet emme olleet rouskuttaneet
2nd plur. rouskutitte ette rouskuttaneet 2nd plur. olitte rouskuttaneet ette olleet rouskuttaneet
3rd plur. rouskuttivat eivät rouskuttaneet 3rd plur. olivat rouskuttaneet eivät olleet rouskuttaneet
passive rouskutettiin ei rouskutettu passive oli rouskutettu ei ollut rouskutettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rouskuttaisin en rouskuttaisi 1st sing. olisin rouskuttanut en olisi rouskuttanut
2nd sing. rouskuttaisit et rouskuttaisi 2nd sing. olisit rouskuttanut et olisi rouskuttanut
3rd sing. rouskuttaisi ei rouskuttaisi 3rd sing. olisi rouskuttanut ei olisi rouskuttanut
1st plur. rouskuttaisimme emme rouskuttaisi 1st plur. olisimme rouskuttaneet emme olisi rouskuttaneet
2nd plur. rouskuttaisitte ette rouskuttaisi 2nd plur. olisitte rouskuttaneet ette olisi rouskuttaneet
3rd plur. rouskuttaisivat eivät rouskuttaisi 3rd plur. olisivat rouskuttaneet eivät olisi rouskuttaneet
passive rouskutettaisiin ei rouskutettaisi passive olisi rouskutettu ei olisi rouskutettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. rouskuta älä rouskuta 2nd sing. — —
3rd sing. rouskuttakoon älköön rouskuttako 3rd sing. olkoon rouskuttanut älköön olko rouskuttanut
1st plur. rouskuttakaamme älkäämme rouskuttako 1st plur. — —
2nd plur. rouskuttakaa älkää rouskuttako 2nd plur. — —
3rd plur. rouskuttakoot älkööt rouskuttako 3rd plur. olkoot rouskuttaneet älkööt olko rouskuttaneet
passive rouskutettakoon älköön rouskutettako passive olkoon rouskutettu älköön olko rouskutettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rouskuttanen en rouskuttane 1st sing. lienen rouskuttanut en liene rouskuttanut
2nd sing. rouskuttanet et rouskuttane 2nd sing. lienet rouskuttanut et liene rouskuttanut
3rd sing. rouskuttanee ei rouskuttane 3rd sing. lienee rouskuttanut ei liene rouskuttanut
1st plur. rouskuttanemme emme rouskuttane 1st plur. lienemme rouskuttaneet emme liene rouskuttaneet
2nd plur. rouskuttanette ette rouskuttane 2nd plur. lienette rouskuttaneet ette liene rouskuttaneet
3rd plur. rouskuttanevat eivät rouskuttane 3rd plur. lienevät rouskuttaneet eivät liene rouskuttaneet
passive rouskutettaneen ei rouskutettane passive lienee rouskutettu ei liene rouskutettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st rouskuttaa present rouskuttava rouskutettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rouskuttaakseni rouskuttaaksemme
2nd rouskuttaaksesi rouskuttaaksenne
3rd rouskuttaakseen
rouskuttaaksensa
 past rouskuttanut rouskutettu
2nd inessive2 rouskuttaessa rouskutettaessa agent3 rouskuttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rouskuttaessani rouskuttaessamme
2nd rouskuttaessasi rouskuttaessanne
3rd rouskuttaessaan
rouskuttaessansa
 negative rouskuttamaton
instructive rouskuttaen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form rouskuttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive rouskuttamassa —
elative rouskuttamasta —
illative rouskuttamaan —
adessive rouskuttamalla —
abessive rouskuttamatta —
instructive rouskuttaman rouskutettaman
4th4 verbal noun rouskuttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rouskuttamaisillani rouskuttamaisillamme
2nd rouskuttamaisillasi rouskuttamaisillanne
3rd rouskuttamaisillaan
rouskuttamaisillansa

Synonyms

Derived terms

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.