vierre

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *verdek, borrowed from early Proto-Germanic *wertiz (later *wirtiz), and derived with +‎ -e. Cognate with Estonian virre, Ingrian veerre, Livonian vīrdig and Votic virre.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈʋie̯rːeˣ/, [ˈʋie̞̯rːe̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ierːe
  • Syllabification(key): vier‧re

Noun

vierre

  1. wort (liquid extract from the ground malt and grain soaked in hot water)

Declension
Inflection of vierre (Kotus type 48*K/hame, rt-rr gradation)
nominative vierre vierteet
genitive vierteen vierteiden
vierteitten
partitive vierrettä vierteitä
illative vierteeseen vierteisiin
vierteihin
singular plural
nominative vierre vierteet
accusative nom. vierre vierteet
gen. vierteen
genitive vierteen vierteiden
vierteitten
partitive vierrettä vierteitä
inessive vierteessä vierteissä
elative vierteestä vierteistä
illative vierteeseen vierteisiin
vierteihin
adessive vierteellä vierteillä
ablative vierteeltä vierteiltä
allative vierteelle vierteille
essive vierteenä vierteinä
translative vierteeksi vierteiksi
abessive vierteettä vierteittä
instructive — viertein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vierre (Kotus type 48*K/hame, rt-rr gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vierteeni vierteeni
accusative nom. vierteeni vierteeni
gen. vierteeni
genitive vierteeni vierteideni
vierteitteni
partitive vierrettäni vierteitäni
inessive vierteessäni vierteissäni
elative vierteestäni vierteistäni
illative vierteeseeni vierteisiini
vierteihini
adessive vierteelläni vierteilläni
ablative vierteeltäni vierteiltäni
allative vierteelleni vierteilleni
essive vierteenäni vierteinäni
translative vierteekseni vierteikseni
abessive vierteettäni vierteittäni
instructive — —
comitative — vierteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vierteesi vierteesi
accusative nom. vierteesi vierteesi
gen. vierteesi
genitive vierteesi vierteidesi
vierteittesi
partitive vierrettäsi vierteitäsi
inessive vierteessäsi vierteissäsi
elative vierteestäsi vierteistäsi
illative vierteeseesi vierteisiisi
vierteihisi
adessive vierteelläsi vierteilläsi
ablative vierteeltäsi vierteiltäsi
allative vierteellesi vierteillesi
essive vierteenäsi vierteinäsi
translative vierteeksesi vierteiksesi
abessive vierteettäsi vierteittäsi
instructive — —
comitative — vierteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vierteemme vierteemme
accusative nom. vierteemme vierteemme
gen. vierteemme
genitive vierteemme vierteidemme
vierteittemme
partitive vierrettämme vierteitämme
inessive vierteessämme vierteissämme
elative vierteestämme vierteistämme
illative vierteeseemme vierteisiimme
vierteihimme
adessive vierteellämme vierteillämme
ablative vierteeltämme vierteiltämme
allative vierteellemme vierteillemme
essive vierteenämme vierteinämme
translative vierteeksemme vierteiksemme
abessive vierteettämme vierteittämme
instructive — —
comitative — vierteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vierteenne vierteenne
accusative nom. vierteenne vierteenne
gen. vierteenne
genitive vierteenne vierteidenne
vierteittenne
partitive vierrettänne vierteitänne
inessive vierteessänne vierteissänne
elative vierteestänne vierteistänne
illative vierteeseenne vierteisiinne
vierteihinne
adessive vierteellänne vierteillänne
ablative vierteeltänne vierteiltänne
allative vierteellenne vierteillenne
essive vierteenänne vierteinänne
translative vierteeksenne vierteiksenne
abessive vierteettänne vierteittänne
instructive — —
comitative — vierteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vierteensä vierteensä
accusative nom. vierteensä vierteensä
gen. vierteensä
genitive vierteensä vierteidensä
vierteittensä
partitive vierrettään
vierrettänsä		 vierteitään
vierteitänsä
inessive vierteessään
vierteessänsä		 vierteissään
vierteissänsä
elative vierteestään
vierteestänsä		 vierteistään
vierteistänsä
illative vierteeseensä vierteisiinsä
vierteihinsä
adessive vierteellään
vierteellänsä		 vierteillään
vierteillänsä
ablative vierteeltään
vierteeltänsä		 vierteiltään
vierteiltänsä
allative vierteelleen
vierteellensä		 vierteilleen
vierteillensä
essive vierteenään
vierteenänsä		 vierteinään
vierteinänsä
translative vierteekseen
vierteeksensä		 vierteikseen
vierteiksensä
abessive vierteettään
vierteettänsä		 vierteittään
vierteittänsä
instructive — —
comitative — vierteineen
vierteinensä

Derived terms
compounds

Further reading

Lule Sami

Etymology

From Proto-Samic *vearē.

Noun

vierre

  1. something wrong, incorrect
  2. something (morally) wrong
  3. something deceitful

Inflection
Even e-stem, rr-r gradation
Nominative vierre
Genitive viere
Singular Plural
Nominative vierre viere
Accusative vierev vierijt
Genitive viere vierij
Illative värráj vierijda
Inessive vieren vierijn
Elative vieres vierijs
Comitative vierijn vierij
Abessive vieredagá
vieredagi		 vierijdagá
vierijdagi
Essive vierren
Possessive forms
Singular Dual Plural
1st person värrám värráma värráma
2nd person värrát värráda värráda
3rd person vierres vierreska vierresa

Further reading
  • Koponen, Eino, Ruppel, Klaas, Aapala, Kirsti, editors (2002–2008), Álgu database: Etymological database of the Saami languages‎, Helsinki: Research Institute for the Languages of Finland
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.