penikka

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *penikka (compare Ingrian penikka, Karelian penikkä, Votic penikkõ), equivalent to peni (“dog”) +‎ -kka.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈpenikːɑ/, [ˈpe̞nikːɑ̝]
  • Rhymes: -enikːɑ
  • Syllabification(key): pe‧nik‧ka

Noun

penikka

  1. puppy
  2. (derogatory) child, brat

Declension
Inflection of penikka (Kotus type 14*A/solakka, kk-k gradation)
nominative penikka penikat
genitive penikan penikoiden
penikoitten
penikkojen
partitive penikkaa penikoita
penikkoja
illative penikkaan penikoihin
penikkoihin
singular plural
nominative penikka penikat
accusative nom. penikka penikat
gen. penikan
genitive penikan penikoiden
penikoitten
penikkojen
penikkainrare
partitive penikkaa penikoita
penikkoja
inessive penikassa penikoissa
elative penikasta penikoista
illative penikkaan penikoihin
penikkoihin
adessive penikalla penikoilla
ablative penikalta penikoilta
allative penikalle penikoille
essive penikkana penikkoina
translative penikaksi penikoiksi
abessive penikatta penikoitta
instructive — penikoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of penikka (Kotus type 14*A/solakka, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative penikkani penikkani
accusative nom. penikkani penikkani
gen. penikkani
genitive penikkani penikoideni
penikoitteni
penikkojeni
penikkainirare
partitive penikkaani penikoitani
penikkojani
inessive penikassani penikoissani
elative penikastani penikoistani
illative penikkaani penikoihini
penikkoihini
adessive penikallani penikoillani
ablative penikaltani penikoiltani
allative penikalleni penikoilleni
essive penikkanani penikkoinani
translative penikakseni penikoikseni
abessive penikattani penikoittani
instructive — —
comitative — penikkoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative penikkasi penikkasi
accusative nom. penikkasi penikkasi
gen. penikkasi
genitive penikkasi penikoidesi
penikoittesi
penikkojesi
penikkaisirare
partitive penikkaasi penikoitasi
penikkojasi
inessive penikassasi penikoissasi
elative penikastasi penikoistasi
illative penikkaasi penikoihisi
penikkoihisi
adessive penikallasi penikoillasi
ablative penikaltasi penikoiltasi
allative penikallesi penikoillesi
essive penikkanasi penikkoinasi
translative penikaksesi penikoiksesi
abessive penikattasi penikoittasi
instructive — —
comitative — penikkoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative penikkamme penikkamme
accusative nom. penikkamme penikkamme
gen. penikkamme
genitive penikkamme penikoidemme
penikoittemme
penikkojemme
penikkaimmerare
partitive penikkaamme penikoitamme
penikkojamme
inessive penikassamme penikoissamme
elative penikastamme penikoistamme
illative penikkaamme penikoihimme
penikkoihimme
adessive penikallamme penikoillamme
ablative penikaltamme penikoiltamme
allative penikallemme penikoillemme
essive penikkanamme penikkoinamme
translative penikaksemme penikoiksemme
abessive penikattamme penikoittamme
instructive — —
comitative — penikkoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative penikkanne penikkanne
accusative nom. penikkanne penikkanne
gen. penikkanne
genitive penikkanne penikoidenne
penikoittenne
penikkojenne
penikkainnerare
partitive penikkaanne penikoitanne
penikkojanne
inessive penikassanne penikoissanne
elative penikastanne penikoistanne
illative penikkaanne penikoihinne
penikkoihinne
adessive penikallanne penikoillanne
ablative penikaltanne penikoiltanne
allative penikallenne penikoillenne
essive penikkananne penikkoinanne
translative penikaksenne penikoiksenne
abessive penikattanne penikoittanne
instructive — —
comitative — penikkoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative penikkansa penikkansa
accusative nom. penikkansa penikkansa
gen. penikkansa
genitive penikkansa penikoidensa
penikoittensa
penikkojensa
penikkainsarare
partitive penikkaansa penikoitaan
penikkojaan
penikoitansa
penikkojansa
inessive penikassaan
penikassansa		 penikoissaan
penikoissansa
elative penikastaan
penikastansa		 penikoistaan
penikoistansa
illative penikkaansa penikoihinsa
penikkoihinsa
adessive penikallaan
penikallansa		 penikoillaan
penikoillansa
ablative penikaltaan
penikaltansa		 penikoiltaan
penikoiltansa
allative penikalleen
penikallensa		 penikoilleen
penikoillensa
essive penikkanaan
penikkanansa		 penikkoinaan
penikkoinansa
translative penikakseen
penikaksensa		 penikoikseen
penikoiksensa
abessive penikattaan
penikattansa		 penikoittaan
penikoittansa
instructive — —
comitative — penikkoineen
penikkoinensa

Synonyms

Derived terms
compounds
  • pentu (“cub, puppy; kid”)

Further reading

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *penikka. Cognates include Finnish penikka.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈpenikːɑ/, [ˈpe̞nikː]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈpenikːɑ/, [ˈpe̞nikːɑ]
  • Rhymes: -enikː, -enikːɑ
  • Hyphenation: pe‧nik‧ka

Noun

penikka

  1. pup (baby animal)
    koiran penikka ― puppy
    • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 84:
      Isä toi ohotast tigran penikan.
      Dad brought a tiger pup from the hunt.

Declension
Declension of penikka (type 3/kana, kk-k gradation)
singular plural
nominative penikka penikat
genitive penikan penikkoin
partitive penikkaa penikkoja
illative penikkaa penikkoihe
inessive penikaas penikois
elative penikast penikoist
allative penikalle penikoille
adessive penikaal penikoil
ablative penikalt penikoilt
translative penikaks penikoiks
essive penikkanna, penikkaan penikkoinna, penikkoin
exessive1) penikkant penikkoint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

See also

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 397
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.