mukahua

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *muka- +‎ -hua.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈmukɑhuɑ/, [ˈmukɑˌhuɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈmukɑhuɑ/, [ˈmuɡ̊ɑˌhuɑ]
  • Rhymes: -uɑ
  • Hyphenation: mu‧ka‧hu‧a

Verb

mukahua

  1. (intransitive) to fit
  2. (intransitive) to improve

Conjugation
Conjugation of mukahua (type 1/ampua, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular mukahun en mukahu 1st singular oon mukahunt, oon mukahunut en oo mukahunt, en oo mukahunut
2nd singular mukahut et mukahu 2nd singular oot mukahunt, oot mukahunut et oo mukahunt, et oo mukahunut
3rd singular mukahuu ei mukahu 3rd singular ono mukahunt, ono mukahunut ei oo mukahunt, ei oo mukahunut
1st plural mukahumma emmä mukahu 1st plural oomma mukahunneet emmä oo mukahunneet
2nd plural mukahutta että mukahu 2nd plural ootta mukahunneet että oo mukahunneet
3rd plural mukahuut1), mukahuvat2), mukahuttaa evät mukahu, ei mukahuta 3rd plural ovat mukahunneet evät oo mukahunneet, ei oo mukahuttu
impersonal mukahuttaa ei mukahuta impersonal ono mukahuttu ei oo mukahuttu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular mukahuin en mukahunt, en mukahunut 1st singular olin mukahunt, olin mukahunut en olt mukahunt, en olt mukahunut
2nd singular mukahuit et mukahunt, et mukahunut 2nd singular olit mukahunt, olit mukahunut et olt mukahunt, et olt mukahunut
3rd singular mukahui ei mukahunt, ei mukahunut 3rd singular oli mukahunt, oli mukahunut ei olt mukahunt, ei olt mukahunut
1st plural mukahuimma emmä mukahunneet 1st plural olimma mukahunneet emmä olleet mukahunneet
2nd plural mukahuitta että mukahunneet 2nd plural olitta mukahunneet että olleet mukahunneet
3rd plural mukahuit1), mukahuivat2), mukahuttii evät mukahunneet, ei mukahuttu 3rd plural olivat mukahunneet evät olleet mukahunneet, ei olt mukahuttu
impersonal mukahuttii ei mukahuttu impersonal oli mukahuttu ei olt mukahuttu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular mukahuisin en mukahuis 1st singular olisin mukahunt, olisin mukahunut en olis mukahunt, en olis mukahunut
2nd singular mukahuisit, mukahuist1) et mukahuis 2nd singular olisit mukahunt, olisit mukahunut et olis mukahunt, et olis mukahunut
3rd singular mukahuis ei mukahuis 3rd singular olis mukahunt, olis mukahunut ei olis mukahunt, ei olis mukahunut
1st plural mukahuisimma emmä mukahuis 1st plural olisimma mukahunneet emmä olis mukahunneet
2nd plural mukahuisitta että mukahuis 2nd plural olisitta mukahunneet että olis mukahunneet
3rd plural mukahuisiit1), mukahuisivat2), mukahuttais evät mukahuis, ei mukahuttais 3rd plural olisivat mukahunneet evät olis mukahunneet, ei olis mukahuttu
impersonal mukahuttais ei mukahuttais impersonal olis mukahuttu ei olis mukahuttu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular mukahu elä mukahu 2nd singular oo mukahunt, oo mukahunut elä oo mukahunt, elä oo mukahunut
3rd singular mukahukkoo elköö mukahuko 3rd singular olkoo mukahunt, olkoo mukahunut elköö olko mukahunt, elköö olko mukahunut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural mukahukkaa elkää mukahuko 2nd plural olkaa mukahunneet elkää olko mukahunneet
3rd plural mukahukkoot elkööt mukahuko, elköö mukahuttako 3rd plural olkoot mukahunneet elkööt olko mukahunneet, elköö olko mukahuttu
impersonal mukahuttakoo elköö mukahuttako impersonal olkoo mukahuttu elköö olko mukahuttu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular mukahunen en mukahune
2nd singular mukahunet et mukahune
3rd singular mukahunnoo ei mukahune
1st plural mukahunemma emmä mukahune
2nd plural mukahunetta että mukahune
3rd plural mukahunnoot evät mukahune, ei mukahuttane
impersonal mukahuttanoo ei mukahuttane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st mukahua present mukahuva mukahuttava
2nd inessive mukahues past mukahunt, mukahunut mukahuttu
instructive mukahuen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (mukahukkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative mukahummaa
inessive mukahumas
elative mukahumast
abessive mukahumata
4th nominative mukahumiin
partitive mukahumista, mukahumist

Synonyms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 316
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.