muissuttaa

Ingrian

Etymology

From muistaa (“to remember”) +‎ -uttaa. Akin to Finnish muistuttaa.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈmui̯sːutːɑː/, [ˈmui̯s̠ːətːɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈmui̯sːutːɑː/, [ˈmui̯ʃːutːɑː]
  • Rhymes: -ui̯sːutːɑː
  • Hyphenation: muis‧sut‧taa

Verb

muissuttaa

  1. (intransitive + allative) to remind

Conjugation
Conjugation of muissuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular muissutan en muissuta 1st singular oon muissuttant, oon muissuttanut en oo muissuttant, en oo muissuttanut
2nd singular muissutat et muissuta 2nd singular oot muissuttant, oot muissuttanut et oo muissuttant, et oo muissuttanut
3rd singular muissuttaa ei muissuta 3rd singular ono muissuttant, ono muissuttanut ei oo muissuttant, ei oo muissuttanut
1st plural muissutamma emmä muissuta 1st plural oomma muissuttanneet emmä oo muissuttanneet
2nd plural muissutatta että muissuta 2nd plural ootta muissuttanneet että oo muissuttanneet
3rd plural muissuttaat1), muissuttavat2), muissutettaa evät muissuta, ei muissuteta 3rd plural ovat muissuttanneet evät oo muissuttanneet, ei oo muissutettu
impersonal muissutettaa ei muissuteta impersonal ono muissutettu ei oo muissutettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular muissutin en muissuttant, en muissuttanut 1st singular olin muissuttant, olin muissuttanut en olt muissuttant, en olt muissuttanut
2nd singular muissutit et muissuttant, et muissuttanut 2nd singular olit muissuttant, olit muissuttanut et olt muissuttant, et olt muissuttanut
3rd singular muissutti ei muissuttant, ei muissuttanut 3rd singular oli muissuttant, oli muissuttanut ei olt muissuttant, ei olt muissuttanut
1st plural muissutimma emmä muissuttanneet 1st plural olimma muissuttanneet emmä olleet muissuttanneet
2nd plural muissutitta että muissuttanneet 2nd plural olitta muissuttanneet että olleet muissuttanneet
3rd plural muissuttiit1), muissuttivat2), muissutettii evät muissuttanneet, ei muissutettu 3rd plural olivat muissuttanneet evät olleet muissuttanneet, ei olt muissutettu
impersonal muissutettii ei muissutettu impersonal oli muissutettu ei olt muissutettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular muissuttaisin en muissuttais 1st singular olisin muissuttant, olisin muissuttanut en olis muissuttant, en olis muissuttanut
2nd singular muissuttaisit, muissuttaist1) et muissuttais 2nd singular olisit muissuttant, olisit muissuttanut et olis muissuttant, et olis muissuttanut
3rd singular muissuttais ei muissuttais 3rd singular olis muissuttant, olis muissuttanut ei olis muissuttant, ei olis muissuttanut
1st plural muissuttaisimma emmä muissuttais 1st plural olisimma muissuttanneet emmä olis muissuttanneet
2nd plural muissuttaisitta että muissuttais 2nd plural olisitta muissuttanneet että olis muissuttanneet
3rd plural muissuttaisiit1), muissuttaisivat2), muissutettais evät muissuttais, ei muissutettais 3rd plural olisivat muissuttanneet evät olis muissuttanneet, ei olis muissutettu
impersonal muissutettais ei muissutettais impersonal olis muissutettu ei olis muissutettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular muissuta elä muissuta 2nd singular oo muissuttant, oo muissuttanut elä oo muissuttant, elä oo muissuttanut
3rd singular muissuttakkoo elköö muissuttako 3rd singular olkoo muissuttant, olkoo muissuttanut elköö olko muissuttant, elköö olko muissuttanut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural muissuttakkaa elkää muissuttako 2nd plural olkaa muissuttanneet elkää olko muissuttanneet
3rd plural muissuttakkoot elkööt muissuttako, elköö muissutettako 3rd plural olkoot muissuttanneet elkööt olko muissuttanneet, elköö olko muissutettu
impersonal muissutettakoo elköö muissutettako impersonal olkoo muissutettu elköö olko muissutettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular muissuttanen en muissuttane
2nd singular muissuttanet et muissuttane
3rd singular muissuttannoo ei muissuttane
1st plural muissuttanemma emmä muissuttane
2nd plural muissuttanetta että muissuttane
3rd plural muissuttannoot evät muissuttane, ei muissutettane
impersonal muissutettanoo ei muissutettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st muissuttaa present muissuttava muissutettava
2nd inessive muissuttaes past muissuttant, muissuttanut muissutettu
instructive muissuttaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (muissuttakkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative muissuttammaa
inessive muissuttamas
elative muissuttamast
abessive muissuttamata
4th nominative muissuttamiin
partitive muissuttamista, muissuttamist

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 316
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.