luud

See also: Lüüd

Estonian

Noun

luud

  1. partitive singular of luu
  2. nominative plural of luu

Ludian

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈluːd/
  • Rhymes: -uːd
  • Hyphenation: luud

Etymology 1

From Proto-Finnic *luuta. Cognates include Finnish luuta and Veps lud.

Noun

luud

  1. broom
Declension
Declension of luud (Type 2/hukk, no gradation)
singular plural
nominative luud luudad
genitive luudan luudiden
partitive luudad luudid
illative luudah luudihe
inessive luudas luudiš
elative luudaspiä luudišpiä
allative luudale luudile
adessive luudal luudil
ablative luudalpiä luudilpiä
translative luudaks luudikš
essive luudan luudin
abessive luudata luudita
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Noun

luud

  1. inflection of luu:
    1. partitive singular
    2. nominative plural

References
  • Juho Kujola (1944) Lyydiläismurteiden sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 219
  • M. Pahomov (2022) “luud”, in Lüüdi-venän, venä-lüüdin sanakirdʹ‎, Helsinki: Lüüdilaine Siebr, →ISBN, page 96

Saterland Frisian

Etymology

From Old Frisian hlūd, from Proto-Germanic *hlūdaz.

Adjective

luud

  1. loud
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.