krookkaa

Ingrian

Etymology

Onomatopoeic.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkroːkːɑː/, [ˈkroːkːɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkroːkːɑː/, [ˈkro̝ːkːɑː]
  • Rhymes: -oːkːɑː
  • Hyphenation: krook‧kaa

Verb

krookkaa

  1. (intransitive) to caw
    • 1936, V. I. Junus, P. L. Maksimov, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:
      Krookkaa varis.
      Leenöö sää.
      The crow caws.
      There will be a storm.
  2. (intransitive) to croak

Conjugation
Conjugation of krookkaa (type 2/kirjuttaa, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular krookan en krooka 1st singular oon krookkant, oon krookkanut en oo krookkant, en oo krookkanut
2nd singular krookat et krooka 2nd singular oot krookkant, oot krookkanut et oo krookkant, et oo krookkanut
3rd singular krookkaa ei krooka 3rd singular ono krookkant, ono krookkanut ei oo krookkant, ei oo krookkanut
1st plural krookamma emmä krooka 1st plural oomma krookkaneet emmä oo krookkaneet
2nd plural krookatta että krooka 2nd plural ootta krookkaneet että oo krookkaneet
3rd plural krookkaat1), krookkavat2), krooketaa evät krooka, ei krooketa 3rd plural ovat krookkaneet evät oo krookkaneet, ei oo krookettu
impersonal krooketaa ei krooketa impersonal ono krookettu ei oo krookettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular krookin en krookkant, en krookkanut 1st singular olin krookkant, olin krookkanut en olt krookkant, en olt krookkanut
2nd singular krookit et krookkant, et krookkanut 2nd singular olit krookkant, olit krookkanut et olt krookkant, et olt krookkanut
3rd singular krookki ei krookkant, ei krookkanut 3rd singular oli krookkant, oli krookkanut ei olt krookkant, ei olt krookkanut
1st plural krookimma emmä krookkaneet 1st plural olimma krookkaneet emmä olleet krookkaneet
2nd plural krookitta että krookkaneet 2nd plural olitta krookkaneet että olleet krookkaneet
3rd plural krookkiit1), krookkivat2), krookettii evät krookkaneet, ei krookettu 3rd plural olivat krookkaneet evät olleet krookkaneet, ei olt krookettu
impersonal krookettii ei krookettu impersonal oli krookettu ei olt krookettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular krookkaisin en krookkais 1st singular olisin krookkant, olisin krookkanut en olis krookkant, en olis krookkanut
2nd singular krookkaisit, krookkaist1) et krookkais 2nd singular olisit krookkant, olisit krookkanut et olis krookkant, et olis krookkanut
3rd singular krookkais ei krookkais 3rd singular olis krookkant, olis krookkanut ei olis krookkant, ei olis krookkanut
1st plural krookkaisimma emmä krookkais 1st plural olisimma krookkaneet emmä olis krookkaneet
2nd plural krookkaisitta että krookkais 2nd plural olisitta krookkaneet että olis krookkaneet
3rd plural krookkaisiit1), krookkaisivat2), krookettais evät krookkais, ei krookettais 3rd plural olisivat krookkaneet evät olis krookkaneet, ei olis krookettu
impersonal krookettais ei krookettais impersonal olis krookettu ei olis krookettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular krooka elä krooka 2nd singular oo krookkant, oo krookkanut elä oo krookkant, elä oo krookkanut
3rd singular krookkakoo elköö krookkako 3rd singular olkoo krookkant, olkoo krookkanut elköö olko krookkant, elköö olko krookkanut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural krookkakaa elkää krookkako 2nd plural olkaa krookkaneet elkää olko krookkaneet
3rd plural krookkakoot elkööt krookkako, elköö krookettako 3rd plural olkoot krookkaneet elkööt olko krookkaneet, elköö olko krookettu
impersonal krookettakkoo elköö krookettako impersonal olkoo krookettu elköö olko krookettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular krookkanen en krookkane
2nd singular krookkanet et krookkane
3rd singular krookkanoo ei krookkane
1st plural krookkanemma emmä krookkane
2nd plural krookkanetta että krookkane
3rd plural krookkanoot evät krookkane, ei krookettane
impersonal krookettannoo ei krookettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st krookkaa present krookkava krookettava
2nd inessive krookkajees past krookkant, krookkanut krookettu
instructive krookkaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (krookkakaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative krookkamaa
inessive krookkamaas
elative krookkamast
abessive krookkamata
4th nominative krookkamiin
partitive krookkamista, krookkamist

Synonyms

Derived terms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 208
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.