jakahua

Ingrian

Etymology

From jakkaa (“to divide”) +‎ -hua.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈjɑkɑhuɑ/, [ˈjɑkɑˌhuɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈjɑkɑhuɑ/, [ˈjɑɡ̊ɑˌhuɑ]
  • Rhymes: -uɑ
  • Hyphenation: ja‧ka‧hu‧a

Verb

jakahua

  1. (intransitive + illative) to be divided
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
      Iƶorat elläät Leningradan oblastin eri paikois, eri raijonois ja sentää iƶoran keeli senen mukkaa jakahuu eri dialektoihe, eri alakeelii.
      Ingrians live in varous places of the Leningrad Oblast, various raions, and therefore, because of this, the Ingrian language is divided into various dialects, various lesser languages.

Conjugation
Conjugation of jakahua (type 1/ampua, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular jakahun en jakahu 1st singular oon jakahunt, oon jakahunut en oo jakahunt, en oo jakahunut
2nd singular jakahut et jakahu 2nd singular oot jakahunt, oot jakahunut et oo jakahunt, et oo jakahunut
3rd singular jakahuu ei jakahu 3rd singular ono jakahunt, ono jakahunut ei oo jakahunt, ei oo jakahunut
1st plural jakahumma emmä jakahu 1st plural oomma jakahunneet emmä oo jakahunneet
2nd plural jakahutta että jakahu 2nd plural ootta jakahunneet että oo jakahunneet
3rd plural jakahuut1), jakahuvat2), jakahuttaa evät jakahu, ei jakahuta 3rd plural ovat jakahunneet evät oo jakahunneet, ei oo jakahuttu
impersonal jakahuttaa ei jakahuta impersonal ono jakahuttu ei oo jakahuttu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular jakahuin en jakahunt, en jakahunut 1st singular olin jakahunt, olin jakahunut en olt jakahunt, en olt jakahunut
2nd singular jakahuit et jakahunt, et jakahunut 2nd singular olit jakahunt, olit jakahunut et olt jakahunt, et olt jakahunut
3rd singular jakahui ei jakahunt, ei jakahunut 3rd singular oli jakahunt, oli jakahunut ei olt jakahunt, ei olt jakahunut
1st plural jakahuimma emmä jakahunneet 1st plural olimma jakahunneet emmä olleet jakahunneet
2nd plural jakahuitta että jakahunneet 2nd plural olitta jakahunneet että olleet jakahunneet
3rd plural jakahuit1), jakahuivat2), jakahuttii evät jakahunneet, ei jakahuttu 3rd plural olivat jakahunneet evät olleet jakahunneet, ei olt jakahuttu
impersonal jakahuttii ei jakahuttu impersonal oli jakahuttu ei olt jakahuttu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular jakahuisin en jakahuis 1st singular olisin jakahunt, olisin jakahunut en olis jakahunt, en olis jakahunut
2nd singular jakahuisit, jakahuist1) et jakahuis 2nd singular olisit jakahunt, olisit jakahunut et olis jakahunt, et olis jakahunut
3rd singular jakahuis ei jakahuis 3rd singular olis jakahunt, olis jakahunut ei olis jakahunt, ei olis jakahunut
1st plural jakahuisimma emmä jakahuis 1st plural olisimma jakahunneet emmä olis jakahunneet
2nd plural jakahuisitta että jakahuis 2nd plural olisitta jakahunneet että olis jakahunneet
3rd plural jakahuisiit1), jakahuisivat2), jakahuttais evät jakahuis, ei jakahuttais 3rd plural olisivat jakahunneet evät olis jakahunneet, ei olis jakahuttu
impersonal jakahuttais ei jakahuttais impersonal olis jakahuttu ei olis jakahuttu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular jakahu elä jakahu 2nd singular oo jakahunt, oo jakahunut elä oo jakahunt, elä oo jakahunut
3rd singular jakahukkoo elköö jakahuko 3rd singular olkoo jakahunt, olkoo jakahunut elköö olko jakahunt, elköö olko jakahunut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural jakahukkaa elkää jakahuko 2nd plural olkaa jakahunneet elkää olko jakahunneet
3rd plural jakahukkoot elkööt jakahuko, elköö jakahuttako 3rd plural olkoot jakahunneet elkööt olko jakahunneet, elköö olko jakahuttu
impersonal jakahuttakoo elköö jakahuttako impersonal olkoo jakahuttu elköö olko jakahuttu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular jakahunen en jakahune
2nd singular jakahunet et jakahune
3rd singular jakahunnoo ei jakahune
1st plural jakahunemma emmä jakahune
2nd plural jakahunetta että jakahune
3rd plural jakahunnoot evät jakahune, ei jakahuttane
impersonal jakahuttanoo ei jakahuttane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st jakahua present jakahuva jakahuttava
2nd inessive jakahues past jakahunt, jakahunut jakahuttu
instructive jakahuen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (jakahukkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative jakahummaa
inessive jakahumas
elative jakahumast
abessive jakahumata
4th nominative jakahumiin
partitive jakahumista, jakahumist
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.