hurvitteleminen

Finnish

Etymology

hurvitella +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhurʋitːeleminen/, [ˈhurʋit̪ˌt̪e̞le̞ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): hur‧vit‧te‧le‧mi‧nen

Noun

hurvitteleminen

  1. verbal noun of hurvitella
    1. having fun

Declension
Inflection of hurvitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hurvitteleminen hurvittelemiset
genitive hurvittelemisen hurvittelemisten
hurvittelemisien
partitive hurvittelemista hurvittelemisia
illative hurvittelemiseen hurvittelemisiin
singular plural
nominative hurvitteleminen hurvittelemiset
accusative nom. hurvitteleminen hurvittelemiset
gen. hurvittelemisen
genitive hurvittelemisen hurvittelemisten
hurvittelemisien
partitive hurvittelemista hurvittelemisia
inessive hurvittelemisessa hurvittelemisissa
elative hurvittelemisesta hurvittelemisista
illative hurvittelemiseen hurvittelemisiin
adessive hurvittelemisella hurvittelemisilla
ablative hurvittelemiselta hurvittelemisilta
allative hurvittelemiselle hurvittelemisille
essive hurvittelemisena hurvittelemisina
translative hurvittelemiseksi hurvittelemisiksi
instructive — hurvittelemisin
abessive hurvittelemisetta hurvittelemisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hurvitteleminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hurvittelemiseni hurvittelemiseni
accusative nom. hurvittelemiseni hurvittelemiseni
gen. hurvittelemiseni
genitive hurvittelemiseni hurvittelemisteni
hurvittelemisieni
partitive hurvittelemistani hurvittelemisiani
inessive hurvittelemisessani hurvittelemisissani
elative hurvittelemisestani hurvittelemisistani
illative hurvittelemiseeni hurvittelemisiini
adessive hurvittelemisellani hurvittelemisillani
ablative hurvittelemiseltani hurvittelemisiltani
allative hurvittelemiselleni hurvittelemisilleni
essive hurvittelemisenani hurvittelemisinani
translative hurvittelemisekseni hurvittelemisikseni
instructive — —
abessive hurvittelemisettani hurvittelemisittani
comitative — hurvittelemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hurvittelemisesi hurvittelemisesi
accusative nom. hurvittelemisesi hurvittelemisesi
gen. hurvittelemisesi
genitive hurvittelemisesi hurvittelemistesi
hurvittelemisiesi
partitive hurvittelemistasi hurvittelemisiasi
inessive hurvittelemisessasi hurvittelemisissasi
elative hurvittelemisestasi hurvittelemisistasi
illative hurvittelemiseesi hurvittelemisiisi
adessive hurvittelemisellasi hurvittelemisillasi
ablative hurvittelemiseltasi hurvittelemisiltasi
allative hurvittelemisellesi hurvittelemisillesi
essive hurvittelemisenasi hurvittelemisinasi
translative hurvittelemiseksesi hurvittelemisiksesi
instructive — —
abessive hurvittelemisettasi hurvittelemisittasi
comitative — hurvittelemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hurvittelemisemme hurvittelemisemme
accusative nom. hurvittelemisemme hurvittelemisemme
gen. hurvittelemisemme
genitive hurvittelemisemme hurvittelemistemme
hurvittelemisiemme
partitive hurvittelemistamme hurvittelemisiamme
inessive hurvittelemisessamme hurvittelemisissamme
elative hurvittelemisestamme hurvittelemisistamme
illative hurvittelemiseemme hurvittelemisiimme
adessive hurvittelemisellamme hurvittelemisillamme
ablative hurvittelemiseltamme hurvittelemisiltamme
allative hurvittelemisellemme hurvittelemisillemme
essive hurvittelemisenamme hurvittelemisinamme
translative hurvittelemiseksemme hurvittelemisiksemme
instructive — —
abessive hurvittelemisettamme hurvittelemisittamme
comitative — hurvittelemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hurvittelemisenne hurvittelemisenne
accusative nom. hurvittelemisenne hurvittelemisenne
gen. hurvittelemisenne
genitive hurvittelemisenne hurvittelemistenne
hurvittelemisienne
partitive hurvittelemistanne hurvittelemisianne
inessive hurvittelemisessanne hurvittelemisissanne
elative hurvittelemisestanne hurvittelemisistanne
illative hurvittelemiseenne hurvittelemisiinne
adessive hurvittelemisellanne hurvittelemisillanne
ablative hurvittelemiseltanne hurvittelemisiltanne
allative hurvittelemisellenne hurvittelemisillenne
essive hurvittelemisenanne hurvittelemisinanne
translative hurvittelemiseksenne hurvittelemisiksenne
instructive — —
abessive hurvittelemisettanne hurvittelemisittanne
comitative — hurvittelemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hurvittelemisensa hurvittelemisensa
accusative nom. hurvittelemisensa hurvittelemisensa
gen. hurvittelemisensa
genitive hurvittelemisensa hurvittelemistensa
hurvittelemisiensa
partitive hurvittelemistaan
hurvittelemistansa		 hurvittelemisiaan
hurvittelemisiansa
inessive hurvittelemisessaan
hurvittelemisessansa		 hurvittelemisissaan
hurvittelemisissansa
elative hurvittelemisestaan
hurvittelemisestansa		 hurvittelemisistaan
hurvittelemisistansa
illative hurvittelemiseensa hurvittelemisiinsa
adessive hurvittelemisellaan
hurvittelemisellansa		 hurvittelemisillaan
hurvittelemisillansa
ablative hurvittelemiseltaan
hurvittelemiseltansa		 hurvittelemisiltaan
hurvittelemisiltansa
allative hurvittelemiselleen
hurvittelemisellensa		 hurvittelemisilleen
hurvittelemisillensa
essive hurvittelemisenaan
hurvittelemisenansa		 hurvittelemisinaan
hurvittelemisinansa
translative hurvittelemisekseen
hurvittelemiseksensa		 hurvittelemisikseen
hurvittelemisiksensa
instructive — —
abessive hurvittelemisettaan
hurvittelemisettansa		 hurvittelemisittaan
hurvittelemisittansa
comitative — hurvittelemisineen
hurvittelemisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.