armoittaa

Finnish

Etymology

armo +‎ -ittaa.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈɑrmoi̯tːɑːˣ/, [ˈɑ̝rmo̞i̯t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑrmoitːɑː
  • Syllabification(key): ar‧moit‧taa

Verb

armoittaa (rare)

  1. (transitive, religion) to give or grant grace

Usage notes

While the verb itself is somewhat rare and almost exclusively in religious use, the past passive participle armoitettu is common.

Conjugation
Inflection of armoittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. armoitan en armoita 1st sing. olen armoittanut en ole armoittanut
2nd sing. armoitat et armoita 2nd sing. olet armoittanut et ole armoittanut
3rd sing. armoittaa ei armoita 3rd sing. on armoittanut ei ole armoittanut
1st plur. armoitamme emme armoita 1st plur. olemme armoittaneet emme ole armoittaneet
2nd plur. armoitatte ette armoita 2nd plur. olette armoittaneet ette ole armoittaneet
3rd plur. armoittavat eivät armoita 3rd plur. ovat armoittaneet eivät ole armoittaneet
passive armoitetaan ei armoiteta passive on armoitettu ei ole armoitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. armoitin en armoittanut 1st sing. olin armoittanut en ollut armoittanut
2nd sing. armoitit et armoittanut 2nd sing. olit armoittanut et ollut armoittanut
3rd sing. armoitti ei armoittanut 3rd sing. oli armoittanut ei ollut armoittanut
1st plur. armoitimme emme armoittaneet 1st plur. olimme armoittaneet emme olleet armoittaneet
2nd plur. armoititte ette armoittaneet 2nd plur. olitte armoittaneet ette olleet armoittaneet
3rd plur. armoittivat eivät armoittaneet 3rd plur. olivat armoittaneet eivät olleet armoittaneet
passive armoitettiin ei armoitettu passive oli armoitettu ei ollut armoitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. armoittaisin en armoittaisi 1st sing. olisin armoittanut en olisi armoittanut
2nd sing. armoittaisit et armoittaisi 2nd sing. olisit armoittanut et olisi armoittanut
3rd sing. armoittaisi ei armoittaisi 3rd sing. olisi armoittanut ei olisi armoittanut
1st plur. armoittaisimme emme armoittaisi 1st plur. olisimme armoittaneet emme olisi armoittaneet
2nd plur. armoittaisitte ette armoittaisi 2nd plur. olisitte armoittaneet ette olisi armoittaneet
3rd plur. armoittaisivat eivät armoittaisi 3rd plur. olisivat armoittaneet eivät olisi armoittaneet
passive armoitettaisiin ei armoitettaisi passive olisi armoitettu ei olisi armoitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. armoita älä armoita 2nd sing. — —
3rd sing. armoittakoon älköön armoittako 3rd sing. olkoon armoittanut älköön olko armoittanut
1st plur. armoittakaamme älkäämme armoittako 1st plur. — —
2nd plur. armoittakaa älkää armoittako 2nd plur. — —
3rd plur. armoittakoot älkööt armoittako 3rd plur. olkoot armoittaneet älkööt olko armoittaneet
passive armoitettakoon älköön armoitettako passive olkoon armoitettu älköön olko armoitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. armoittanen en armoittane 1st sing. lienen armoittanut en liene armoittanut
2nd sing. armoittanet et armoittane 2nd sing. lienet armoittanut et liene armoittanut
3rd sing. armoittanee ei armoittane 3rd sing. lienee armoittanut ei liene armoittanut
1st plur. armoittanemme emme armoittane 1st plur. lienemme armoittaneet emme liene armoittaneet
2nd plur. armoittanette ette armoittane 2nd plur. lienette armoittaneet ette liene armoittaneet
3rd plur. armoittanevat eivät armoittane 3rd plur. lienevät armoittaneet eivät liene armoittaneet
passive armoitettaneen ei armoitettane passive lienee armoitettu ei liene armoitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st armoittaa present armoittava armoitettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st armoittaakseni armoittaaksemme
2nd armoittaaksesi armoittaaksenne
3rd armoittaakseen
armoittaaksensa
 past armoittanut armoitettu
2nd inessive2 armoittaessa armoitettaessa agent3 armoittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st armoittaessani armoittaessamme
2nd armoittaessasi armoittaessanne
3rd armoittaessaan
armoittaessansa
 negative armoittamaton
instructive armoittaen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form armoittaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive armoittamassa —
elative armoittamasta —
illative armoittamaan —
adessive armoittamalla —
abessive armoittamatta —
instructive armoittaman armoitettaman
4th4 verbal noun armoittaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st armoittamaisillani armoittamaisillamme
2nd armoittamaisillasi armoittamaisillanne
3rd armoittamaisillaan
armoittamaisillansa

Derived terms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.