ainutkertainen

Finnish

Etymology

ainut +‎ -kertainen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈɑi̯nutˌkertɑi̯nen/, [ˈɑ̝i̯nut̪ˌk̟e̞rt̪ɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ertɑinen
  • Syllabification(key): ai‧nut‧ker‧tai‧nen

Adjective

ainutkertainen (comparative ainutkertaisempi, superlative ainutkertaisin)

  1. one-shot, unique (occurring only once)

Declension
Inflection of ainutkertainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ainutkertainen ainutkertaiset
genitive ainutkertaisen ainutkertaisten
ainutkertaisien
partitive ainutkertaista ainutkertaisia
illative ainutkertaiseen ainutkertaisiin
singular plural
nominative ainutkertainen ainutkertaiset
accusative nom. ainutkertainen ainutkertaiset
gen. ainutkertaisen
genitive ainutkertaisen ainutkertaisten
ainutkertaisien
partitive ainutkertaista ainutkertaisia
inessive ainutkertaisessa ainutkertaisissa
elative ainutkertaisesta ainutkertaisista
illative ainutkertaiseen ainutkertaisiin
adessive ainutkertaisella ainutkertaisilla
ablative ainutkertaiselta ainutkertaisilta
allative ainutkertaiselle ainutkertaisille
essive ainutkertaisena ainutkertaisina
translative ainutkertaiseksi ainutkertaisiksi
abessive ainutkertaisetta ainutkertaisitta
instructive — ainutkertaisin
comitative — ainutkertaisine
Possessive forms of ainutkertainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative ainutkertaiseni ainutkertaiseni
accusative nom. ainutkertaiseni ainutkertaiseni
gen. ainutkertaiseni
genitive ainutkertaiseni ainutkertaisteni
ainutkertaisieni
partitive ainutkertaistani ainutkertaisiani
inessive ainutkertaisessani ainutkertaisissani
elative ainutkertaisestani ainutkertaisistani
illative ainutkertaiseeni ainutkertaisiini
adessive ainutkertaisellani ainutkertaisillani
ablative ainutkertaiseltani ainutkertaisiltani
allative ainutkertaiselleni ainutkertaisilleni
essive ainutkertaisenani ainutkertaisinani
translative ainutkertaisekseni ainutkertaisikseni
abessive ainutkertaisettani ainutkertaisittani
instructive — —
comitative — ainutkertaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ainutkertaisesi ainutkertaisesi
accusative nom. ainutkertaisesi ainutkertaisesi
gen. ainutkertaisesi
genitive ainutkertaisesi ainutkertaistesi
ainutkertaisiesi
partitive ainutkertaistasi ainutkertaisiasi
inessive ainutkertaisessasi ainutkertaisissasi
elative ainutkertaisestasi ainutkertaisistasi
illative ainutkertaiseesi ainutkertaisiisi
adessive ainutkertaisellasi ainutkertaisillasi
ablative ainutkertaiseltasi ainutkertaisiltasi
allative ainutkertaisellesi ainutkertaisillesi
essive ainutkertaisenasi ainutkertaisinasi
translative ainutkertaiseksesi ainutkertaisiksesi
abessive ainutkertaisettasi ainutkertaisittasi
instructive — —
comitative — ainutkertaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ainutkertaisemme ainutkertaisemme
accusative nom. ainutkertaisemme ainutkertaisemme
gen. ainutkertaisemme
genitive ainutkertaisemme ainutkertaistemme
ainutkertaisiemme
partitive ainutkertaistamme ainutkertaisiamme
inessive ainutkertaisessamme ainutkertaisissamme
elative ainutkertaisestamme ainutkertaisistamme
illative ainutkertaiseemme ainutkertaisiimme
adessive ainutkertaisellamme ainutkertaisillamme
ablative ainutkertaiseltamme ainutkertaisiltamme
allative ainutkertaisellemme ainutkertaisillemme
essive ainutkertaisenamme ainutkertaisinamme
translative ainutkertaiseksemme ainutkertaisiksemme
abessive ainutkertaisettamme ainutkertaisittamme
instructive — —
comitative — ainutkertaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ainutkertaisenne ainutkertaisenne
accusative nom. ainutkertaisenne ainutkertaisenne
gen. ainutkertaisenne
genitive ainutkertaisenne ainutkertaistenne
ainutkertaisienne
partitive ainutkertaistanne ainutkertaisianne
inessive ainutkertaisessanne ainutkertaisissanne
elative ainutkertaisestanne ainutkertaisistanne
illative ainutkertaiseenne ainutkertaisiinne
adessive ainutkertaisellanne ainutkertaisillanne
ablative ainutkertaiseltanne ainutkertaisiltanne
allative ainutkertaisellenne ainutkertaisillenne
essive ainutkertaisenanne ainutkertaisinanne
translative ainutkertaiseksenne ainutkertaisiksenne
abessive ainutkertaisettanne ainutkertaisittanne
instructive — —
comitative — ainutkertaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ainutkertaisensa ainutkertaisensa
accusative nom. ainutkertaisensa ainutkertaisensa
gen. ainutkertaisensa
genitive ainutkertaisensa ainutkertaistensa
ainutkertaisiensa
partitive ainutkertaistaan
ainutkertaistansa		 ainutkertaisiaan
ainutkertaisiansa
inessive ainutkertaisessaan
ainutkertaisessansa		 ainutkertaisissaan
ainutkertaisissansa
elative ainutkertaisestaan
ainutkertaisestansa		 ainutkertaisistaan
ainutkertaisistansa
illative ainutkertaiseensa ainutkertaisiinsa
adessive ainutkertaisellaan
ainutkertaisellansa		 ainutkertaisillaan
ainutkertaisillansa
ablative ainutkertaiseltaan
ainutkertaiseltansa		 ainutkertaisiltaan
ainutkertaisiltansa
allative ainutkertaiselleen
ainutkertaisellensa		 ainutkertaisilleen
ainutkertaisillensa
essive ainutkertaisenaan
ainutkertaisenansa		 ainutkertaisinaan
ainutkertaisinansa
translative ainutkertaisekseen
ainutkertaiseksensa		 ainutkertaisikseen
ainutkertaisiksensa
abessive ainutkertaisettaan
ainutkertaisettansa		 ainutkertaisittaan
ainutkertaisittansa
instructive — —
comitative — ainutkertaisineen
ainutkertaisinensa

Derived terms

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.